Lappi lähellä sydäntä

Nyt on hiihtolomat lomailtu ja palailtu takaisin arkeen! Oli mukava loma, mutta mukava myös palata kouluun. Meidän perhe otti pari serkkutytsyä mukaan ja suunnattiin porukalla mökille Ylläkselle. Oltiin nyt ekaa kertaa siellä kesän jälkeen ja oli tosi erinäköistä. Kesällä mökki oli tosiaan puoliksi valmis, nyt puolestaan se on valmis ihan kokonaan. Tykkäsin ihan superpaljon sisustuksesta ja väreistä sisällä :) Lasketeltiin tosiaan koko viikko, lukuunottamatta yhtä päivää joka siunattiin täysin hiihdolle. Menin itse neljästä laskettelupäivästä kolme suksilla ja yhden päivän laudalla. Vikana päivänä lähdettiin tyttöjen kanssa hiihtämään Yllästunturin ympäri. Se olikin aika pitkä lenkki ja kilometrejä tais kertyä lähemmäs 20. Sää oli kuitenkin tosi hyvä joten mikäs siinä hiihtäessä.

Laskettelusää ei aina ollut ihan parhaasta päästä. Etenkin Äkäslompolon puoleiset rinteet oli inhottavan tuulisia jolloin laskeminen oli enemmänkin inhottavaa kuin mukavaa. Lämpötila itsessään ei ollut lainkaan paha, mutta tuuli oli jotain ihan eri luokkaa. Kuitenkin viikko sujui hyvin, mitä nyt itse sain inhottavat mustelmat polviin ja ranteet kipeiksi lumilautailusta, ja hiihtäessäkin tuli kaaduttua sen verran monta kertaa että kroppa on lähes kauttaaltaan mustelmien ja pikkunaarmujen peitossa. Meidän Milukin tykkää kovasti olla lapissa, se jotenkin aina villiintyy siellä.

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä loman jälkeen, ja hirvittää ajatella että ollaan jo suunnilleen jakson puolessa välissä. Aika tuntuu menevän nykyään niin nopeesti! Mulla on nyt tosi hyvä fiilis kirjoitella, mutta kun ei oo vaan paljookaan asiaa mitä enää pystyisin kertomaan täällä blogissa. Tuntuu että arki menee vaan henkilökohtaisia asioita pyörittäessä ja tälleen. No, katsotaan jos ens kerralla ois enemmän asiaa, moikka!

Muutoksia

Moikka taas pitkästä aikaa! Vihdoinkin on koeviikosta selvitty kunnialla, palautuspäivää sitten vaan odotellaan, hah. Tällä koeviikolla oli taas kerran 7 koetta (eli siis maksimimäärä mitä ainakin voi meillä olla), huh, koville pisti taas. Uus jakso alkoi viime keskiviikkona ja mun mielestä on ollut nyt tosi kivoja aineita! Tässä jaksossa mulla tosiaan on 2 pitkän matikan kurssia, mutta mun mielestä ainakin tää toinen kurssi on vaikuttanut ihan naurettavan helpolta nyt alkuun, joten tuskin nekään tuottaa ongelmia.

No mutta ei mun tarkoituksena ollut tulla paasaamaan tänne jostain koulujutuista, oli mulla muutakin asiaa! Tunneilla oon mennyt nyt Victorilla ja Rasmuksella. Pari viikkoa sitten tunti Victorin kanssa oli melkoisen mielenkiintoista - oli melko kova pakkanen ja V oli tosi pörheenä. Jo alkukäynneissä se testas mun tasapainoa tekemällä muutamia ihan kiitettävän kokoisia loikkia sivulle ja eteen. Laukat tuntui ihan mahdottomalta ja koko ajan sai pelätä millon "raketti räjähtää" ja heppa lähtee käsistä. Selvittiin kuitenkin kunnialla siitäkin. Lopussa tehtiin vielä tehtävää, jossa piti nostaa kentän keskellä laukka ja käännyttiin aina eri suuntaan. Se villitsi hevosia entisestään. Yksi ratsastaja suistuikin selästä, eikä mullakaan ollut kaukana tuo jalkautuminen! Victorilla oli tapana aina pitkän suoran edessä nostaa pää ylös ja lähteä vaan "juoksemaan" eteenpäin. Oli melko hankalaa välillä saada sitä tollasessa tilanteessa hallintaan, mutta hyvin selvittiin! Ajoittain mua pelotti tosi paljon, jos oisin taas tippunut samalla tavalla kun vuos sitten niin ois ollut kamalaa. Victor on kuitenkin mun lemppari ja oikeestaan välillä tollanen pieni jännitys saa ratsastamaan vähän tarkemmin ja huolellisemmin.

Viime viikolla kauden vaihteesta sain taas mahdollisuuden vaihtaa vähän tasokkaampaan ratsastusryhmään. Näinollen vaihdoin ratsastuspäivää tiistaista keskiviikkoon. Ekalle tunnille tässä uudessa ryhmässä mulle oli jaettu Rasmus. Olin tosi iloinen! Vaikka harmitti älyttömän paljon kun mulla TAAAS vaihdettiin heppa, niin Rasmus oli kyllä oikein mukava yllätys. Olin jo pidemmän aikaa itsekseni toivonut että saisin taas mennä sillä. En ookkaan kauheesti päässyt Rassen kanssa menemään koulua. Tunti oli tosiaan aika hyvän tasoinen, ja koitin lähinnä pysyä pois muiden tieltä. Rasmus oli ihan älyttömän ihana, vaikka laukat olikin melkoinen pohjanoteeraus. Laukka ei pyörinyt kunnolla ja sen seurauksena laukat oli enemmänkin sellasta epätasaista välimuotoa. Toivoisin niiin paljon ettei mulle taas ens kerralla vaihdettais heppaa. Tää on aivan älyttömän naurettavaa kun oon jo joulukuun alusta asti mennyt joka ikinen kerta eri hevosella.

kesä 2013

Viime perjantaina tein jotain mistä oon haaveillut jo pidemmän aikaa - nimittäin astelin kampaajalle vähän erilainen toive mielessä. Oon tosiaan koko ikäni ollut joko ihan blondi tai vaaleanruskeatukkainen kultaisen vaaleilla raidoilla. Nyt kuitenkin mun hiusten väri näytti enemmän pissalta kuin vaalealta ja jotainhan asialle oli tehtävä. Oon jo 8. luokasta lähtien halunnut edes kokeilla tummanruskeita hiuksia, ja nyt mulla sitten vihdoin oli rohkeutta kokeilla tätä pitkäaikaista haavettani! Heti kättelyssä totesin kampaajalle että punaruskeat hiukset on sitten ehdoton ei, yleensäkkin lämpimät sävyt suljettiin heti pois. Laitettiin sitten tyveen vähän tummempaa ruskeeta ja muut hiukset siitä vähän vaaleemmalla ruskeella, vaikka siis tummanruskea sekin väri oli. Näin maallikkona en tosin huomaa mitään erityistä värieroa tässä lopputuloksessa. Kuitenkin lopputuloksesta tuli älyttömän kiva! Korostaa mun silmien sinisyyttä tosi erilailla. Täytyy taas todeta, että on mulla ihan mahtava kampaaja.♥ Vähän pitää vielä totutella omaan peilikuvaan ruskeilla hiuksilla varustettuna! Otettiin lauantaina muutama kuva ulkona ja Milukin pääs mukaan. Se oli niin innoissaan, ettei meinannut pysyä paikoillaan, hah. Mitäs te tykkäätte tästä uudesta väristä? :-)

Tänään, kuten oikeastaan joka päivä nykyään, olin taas kirjastossa. Siellä vaan pystyy keskittymään niin paljon paremmin koulujuttuihin. Jos nyt muutaman sanan uskallan kirjottaa nettiin mun arjesta, niin asiat tuntuu jotenkin olevan tosi sotkussa. Tuntuu että vaikkei mitään tee niin asiat vaan sotkeutuu itsestään ja kaikki kaatuu päälle. Olinkin tossa viime viikolla juttelemassa jopa alan ammattilaiselle näistä mun jutuista. Tuntui paljon paremmalta sen jälkeen, ja ehkä kaikki tästä vielä selkenee :-)