Elämän varjoisia puolia

Nooh, ehkä välillä on elämässä niitäkin aikoja kun kaikki ei meekkään hyvin. En netissä kerro kaikkea läheskään, mut voin mä asiaa vähän avata. Viime keskiviikkona tunnilla menin Krissellä. Krisse oli vielä about vuos sitte yks mun lemppareista, mut alkusyksystä tunti meni sen kanssa niin huonosti et iski vaan semmonen kauhee masennus etten osaa ratsastaa sillä ja yms. Keskiviikkona kun näin listan ja mun nimen perässä luki Krisse niin ajatukset oli heti mitä ihmettä katoin varmaan väärin en kai mä nyt oikeesti Krissellä mee No mutta kun olin sen 10 kertaa lukenut että Krisse siinä on niin alko se en osaa ratsastaa sillä en halua en jaksa ratsastaa. Tunnille lähin sit tosi huonoilla fiiliksillä.

Krisse, kai eka tunti tällä syksyllä

Liikkumisen kanssa ei ollut mitään ongelmia alusta lähtien, heti käveli hyvin eteenpäin kun sen vaan laitto kävelemään. Sit alettiin ravata, edelleen heppa liikku hyvin, mut se vaan nojas kuolaimella ja olin ihan hirveen etupainonen, niinku se aina ainaki mun kanssa. En ollut ennen ajatellut asiaa, mutta kun opettaja huomautti asiasta, aloin oikeen miettiä, että herrane isä kun tää oikeesti on etupainonen ja painaa kuolaimelle. Koitin tehä pidätyksiä, taivutuksia ja asetuksia molempiin suuntiin melkein koko ajan, ja vaikka mitä että se vähän alkais itse kantamaan päätään, mutta turhaan. Open silmään varmaan näytti siltä että vaan matkustan siellä, vaikka oikeesti koitin tehä vaikka mitä tamponvaihteluista taivutuksiin, ihan niinkuin ope mua neuvokin. Mikään ei vaan onnistunut.

ehkä näistä syksyn kuvista jotain huomaa tosta pään asennosta, tommonen pitkä pötkylä. tällä tunnilla meni kyllä paremmin kuin viime tunnilla :D

Opettaja koitti koko tunnin neuvoa ja oheistaa, ja selittikin tosi hyvin, mutta kun sitä siellä selässä koitti tehdä niin tunne oli vähän kuin koittaisit puhua seinälle, vastausta saat odotella ja odotella, eikä sitä siltikään kuulu. Välikäyntien jälkeen mietin ihan läpällä että "tästä vielä puuttuis se että mentäis lopputunti pohkeenväistöä, haha" no eiköhän seuraavaksi ohjeistettu menemään pitkät sivut pohkeenväistöä. Siinä vaiheessa olis tehnyt oikeesti jo alkaa vaikka huijaamaan että mahaan sattuu mun on pakko lähteä. Väistöt menivät kuitenkin parin kerran jälkeen yllättävän hyvin, mutta ei se siihen pään/kaulan asentoon vaikuttanut yhä ollenkaan. Iski kauhee masennus ja tunne siitä että taas kaikki tekee tehtävän täydellisesti ja ite säädät siellä keskellä jotain naurettavaa. Monta kertaa tunnin aikana tein sen, mitä ratsastaja ei sais ikinä tehä, kadotin sen valon tunnelin päässä, annoin periksi. Väsytti ja ärsytti, en tiedä kumpaa enemmän... Vihdoinkin tunti loppui, ope sanoi lopuksi jotain että kun Krisse liikkuu eteenpäin niin sen kaula menee enemmän ja enemmän sinne alas ja pitkäksi nojaamaan ohjalle. Fiilikset oli ihan surkeet. Mielessä vaan pyöri että miks mä oikeen ratsastan kun en osaa sitä ollenkaan, miks mä haluun tätä ja haluun olla hevosten kanssa kun mulla ei oo minkäänlaisia lahjoja niiden kanssa. Tuntuu että sen käden murtumisen jälkeen mun joka ikinen tunti on mennyt enemmän tai vähemmät penkin alle. Oon saanut tosiaan niin erilaisia hevosia millä en oikeen osaa ratsastaa. Ei hevosissa mitään vikaa oo, kuskissa vaan. Ja hyvä vaan että oon saanut tällasiakin hevosia, että oppisin ratsastamaan kaikenlaisilla hepoilla ja poneilla. Huomenna taas tallille, toivon niiiin että saisin mennä Hugolla! Noh, turhaan toivoa, tuskimpa mä kuitenkaan sitä saan.

Mua vaan ärsyttää nää huonosti menneet tunnin nykyään niiin paljon! Otan ehkä ne liian tosissaan. Ennen kun meni huonosti, niin enemmänkin nauroin ja halusin heti sen vaikean hevosen uudestaan, jotta pääsisi työstämään taas samoja ongelmia. Nykyään se on enemmänkin semmosta vaikeiden hevosten välttelyä, jotta oma tunti menisi mahdollisimman hyvin. Koitan huomenna mennä tallille positiivisin ajatuksin - vaikka siellä listassa lukis Krisse. Tää oli varmaan koko postaus vaan kauheeta valitusta, mutta kun on nyt mennyt niin hyvin niin nää pikku jutut alkaa pänniä niin karseesti. Niin ja saatiin muuten sieltä Primukselta tetistä arvosanaks kaikkiin hyvät, höh! :( Oisin halunnu kiitettävät, tällanen kympin tavottelija kun oon....:D Perjantaina mul oli kamera mukana tallillakin ja otettiin aika paljon kuvia. Laitan niitä nyt tänne loppuun vaikka. Tänään mun oli tarkotus mennä isos koulutukseen pitkästä aikaa, mut olin niin älyttömän väsyny ku tulin koulusta kotiin että vaan rojahdin sänkyyn ja nukahin heti, kun heräsin nii kello oli jotain melkein kuus, ja se koulutus alko puol kuudelta, joten väliin jäi nyt tällä kertaa, hupsis. Pointsit sille joka jakso lukea, hyvää syksyä kaikille! :)

rasmus <3 pöllin ilonalta hepan xd

Milla ja Milton <3 ja Nelly oli paras ja kuvaili näitä!! <3

Elvariii<3 anna otti nää pus <3

Elvis ei ollu ihan kuvauksellisimmalla päällä, se vähän suuttu kun en antanu sen syödä noita lehtiä ja lopputulos oli että se luimii melkein joka kuvassa, oho.. :D

"elvis nyt poseeraa kunnolla" XDD

Hugo <3 nää kuvat otti Tia <3!!