Ratsastusviikko

Tällä viikolla onkin tullut talleiltua aika paljon! Jännä kun sattu kaikki korvaukset ja irtotunnit ja kaikki samalle viikolle.

Maanantaina menin tuttuun tapaan Ruffelle. Kuvaajaa ei ollut, joten aattelin tehdä jotain "ei niin kuvauksellista" :D Tarkotus oli vaan saada poni liikkumaan oikeesti reippaasti, aivan sama liikkuuko hyvin tuntumalla tai muodossa, kunhan liikkuu eteenpäin. Aluks oli aika säätöä ja kenttä oli vähän kuranen, ja totesinkin että ihan hyvä ettei oo kuvaajaa kun meno oli niin epäsiistiä ja mun ratsastuskin varmaan kaikkee muuta kun kaunista. Pienen alkutappelun jälkeen poni tosiaankin yllätti - liikkui paremmin kun pitkään aikaan, mutta meni samalla muutenkin aivan törkeen hyvin. Oli ihan mahtavat fiilikset. Rudolf ei oo varmaan koskaan toiminut noin superisti, ai että ihan täydellistä.

Tiistaina mulla oli tunti lepuskissa. Sain kuulla että meen Ruusalla, ja en tykännyt kyllä yhtään. En oikeen osannut oottaa ketään tiettyä kellä oisin mennyt, mutta Ruusa... Äääh.. Oli päälimmäisenä mielessä ne kisat, jossa viimeks menin Ruusalla, ja siellähän kun ei mitenkään hirveen hyvin mennyt. Menin sitten tunnille kuitenkin ihan ok fiiliksillä. Alku oli ihan ok, ei mitään hirveen huonoo mutta ei myöskään hirveen hyvää. Kun alettiin ravaamaan niin meni vähän huonommin, mutta ihan ok. Siirryttiin sitten ympyröille ja voi kamala, ihan hirveetä. Ruusa oli super hidas ja muutamaan otteeseen säikky jotain. Kerran se sitten hyppäs vähän enemmän sivulle, mutta ei siinä sitten onneks mitään käynyt, jalustimet jalkaan ja uus yritys. Alettiin laukkaamaan ja ne pienimmätkin onnistumiset jotenkin unohtu mun mielestä kun meni oikeesti niin huonosti. Aattelin koko ajan vaan että oonko mä oikeesti näin huono. Tuntu et jokaista askelta pitää erikseen pyytää kun ei heppa muuten liiku. Tuntu ihan hirveeltä kun meni niin huonosti, oisin voinut lähtee heti pois. Tunnin jälkeen sitten aattelin vaan että joo no se on Ruusa, eikä se oo niin helppo... Silti oli aika surkeet fiilikset tunnista. Opettaja sano että Ruusa laukkas kivasti tyytyväisen näkösenä, mutta musta kyllä tuntu ihan päinvastaselta. No onneks ees laukkas..

Keskiviikkona oli mun oma tunti. Olin 110% varma että meen Victorilla. Olin aivan varma oikeesti, en ees ajatellut että menisin jollain muulla. Olin viimeiset kolme viikkoa valmistellut koko ajan sitä että oikeesti menisin sillä ja voittaisin pelot. Mutta miten siinä sitten kuitenkaan kävi? Olin koulussa kun kuulin että meen Kasperilla. Kasperilla? Siis mitä ihmettä. Ärsytti ihan sairaasti. Aloin melkein heti itkemään koska oikeesti vaan ärsytti ja raivostutti niin paljon. Ei välttämättä pelkästään se, että en saanut Victoria vaan se, että mulla oli Kasper. Olin heti ihan varma että se laitettiin mulle koska oon niin huono ja Kasper on niin helppo. Siltä se ainakin siinä vaiheessa tuntui, etenkin kun eilinen tuntikaan ei mennyt ihan nappiin. Menin kotiin ja aloin nostelemaan isoja painoja, ainakin mulla auttaa tosi paljon jos ärsyttää! ;) Mä menin Kasperilla pari kertaa sillon kun olin ihan uus Lepuskissa ja viime keväänä piiiiitkän tauon jälkeen kerran. Viime talvena kun palailin taas aika pitkältä tauolta tunneille niin halusin heti Kasperin, mutta en saanutkaan. Mutta nyt oon mennyt sillä kaks kertaa, oon miettinyt koko ajan, että mikä on? Onko mun taso oikeesti laskenut niin paljon, kun saan noin helppoja hevosia, vai mikä on. Eri asia, jos oisin mennyt Kassulla muutenkin, mutta ei. Sain sen vaan pitkän tauon jälkeen ja sillon kun olin uus. Olin ihan maassa ja aattelin vaan, että mikä on vikana miks oon näin huono. Tein kunnon suunnitelmat tunnille ja aattelin että ainakin yritän, jos menee huonosti niin sitten menee. Kassu kuitenkin yllätti positiivisesti! Meni oikeen kivasti ja K oli tosi kiva. Lopputunnista käytiin vielä kävelemässä maastossa kun oli niin hyvä sää. Oon nyt tullu siihen tulokseen, että en jaksa miettiä laitettiinko mulle Kasper sen takia että taso on laskenu vai muuten vaan. Ehkä olin hieman kapeakatseinen, kyllähän Kasperilla menee muutkin kuin "huonot". Tais vaan ärsyttää liikaa just sillon.

Ruusa tiistain tunnilla :)

Torstaina menin suoraan koulusta stadiin ja näin Satua ja Oonaa! Tunnen ne siis Ponimaasta ja molemmat asuu tosi kaukana, kolmen tunnin ajomatkan päässä. Tytsyt sattu olemaan kouluretkellä Helsingissä ja nähtiin sit :) Oli ihan huippua nähä pitkästä aikaa <3 Oonan näin viimen kaks vuotta sitte (!!) ja Sadun puol vuotta sitten. Juttua kyllä riitti, ja ois riittänyt vielä paaaaljon pidemmäks aikaa.

Tänään perjantaina mulla oli taas tunti. Menin kysymään toimistosta kenellä meen ja se meni suunnilleen näin: "Moi kellä mä meen?" "Dresman". Tossa vaiheessa olin ihan varma että kuulin väärin, joten kysyin uudestaan "Ai siis kenellä?" "Dresmanilla" mutta... Enhän mä nyt sillä voi mennä, aattelin heti. Super hieno ja hyvä hevonen + minä, öööh. Tuntu jotenkin hassulta, enhän mä ennenkään oo ton kaltasilla hevosilla mennyt. Enemmän kuin mielellään olin kuitenkin lähdössä kokeilemaan, mutta siitä lisää sitten ens postauksessa kun ehdin saada kuvat :)

 Lopuks vielä Ruusakuvia tiistailta :) huom. kuvat on aika alkutunnista kun meni vähän paremmin.. :D

ja c Milla ;)