sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Karvaisia kavereita

Kiirettä pitää, huhhuh. Pitäis löytää aikaa koululle, tallille, kuntosalille, juoksutreeneille ja mielellään myös jonkinnäköiselle sosiaaliselle elämälle ja tiukkaa tekee tosiaan. Kaikista kun ei vaan pysty tinkimään. Ja mä jouduin jo tinkimään siitä etten päässytkään juoksemaan puolimaratonia tänä viikonloppuna. Kyllä harmittaa. No joo mutta mennäänpä asiaan! Viikko sitten perjantaina olin taas korvaamassa. Olin aika yllättynyt mikä hevonen mulle oli jaettu, Ruusa. En voi sanoa että olisin ollut jotenkin innoissani tosta, ja en mä sinne kentällekkään mitenkään innoissani kävellyt. En ollu Ruusan selässä kesäkuun jälkeen käynyt, joten oli meillä ehtinyt vähän taukoakin olla. Koitin heti alkutunnista oikeesti yrittää ratsataa kunnolla ja se tuotti tulosta. Ei mennyt niin penkin alle mitä meillä yleensä, oikeestaan tunti meni mun mielestä tosi hyvin. Pitää muistaa että toi on Ruusa, enkä mä sen kanssa voi asettaa vaatimustasoa niin korkeelle kun joidenkin muiden kanssa. Ruusa kun ei aina oo ihan helpoimmasta päästä. Ollaan me paremminkin menty, mutta oon ihan tyytyväinen tohon! Ratsastettiin lähes koko tunti puolen kentän kokosilla neliöillä. Tehtiin vähän väistöjä ja väistöstä heti nostettiin laukka. Ruusa oikeen innostu ja alko jopa muutaman kerran ryöstämään laukkaan, mistä olin todella yllättynyt. Ei oo nimittäin ihan Ruusan tapasta aina! Olin tosi iloinen että Ruusakin innostu tosta tehtävästä eikä ollut ihan tahmee.







Tiistaina oli taas oma tunti - koska viime kerta ei mennyt mitenkään kehuttavasti, olin varma että mulla ois tällä kertaa joku toinen hevonen. No ei, Cabuhan se siinä listassa taas mun perässä. Koitin taas mennä tunnille sellasella asenteella että "joo tänään me ihan oikeesti onnistutaan!", mutta ei me sitten onnistuttu. Mulla ei oo oikeestaan mitään hyvää sanottavaa koko tunnista, joten taidan jättää kertomatta kokonaan. Mulla on todella vielä opettelmista miten Cabua ratsastetaan, vitsit että osaa olla vaikeeta .. Ehkä mulla ens kerralla sitten olis toivon mukaan joku muu hevonen :)

Mutta on mulla myös hyviä juttuja kerrottavana! Victor on päässyt vihdoin tunneille, ihan mahtavaa. Sain myös tuurata Vikkeä keskiviikkona ja olin ihan yhtä hymyä koko päivän. Victorin kanssa puuhailusta tulee vaan niin hyvälle tuulelle, kun en enään pelkää sitä niin on vähintään tuplasti upeempaa viettää aikaa sen kanssa. Toivon tosi paljon että saisin mennä sillä tunneilla taas nyt kun sen jalatkin on kunnossa.



Perjantaina olin myös tavalliseen tapaan hoitamassa Cinderellaa. Saatiin kivoja syksysiä kuviakin!





On se vaan niiin kaunis hevonen! :-)



torstai 11. syyskuuta 2014

Haasteita

Kirjoitettu to aamulla
Moikka kaikki :) Tulin kirjottelemaan nyt jo ihan aamusta, koulussa kun mua kaivataan tänään vasta 11 aikoihin. Lauantaina oltiin nyppimässä Mila. Milalta nypittiin siis syntymäkarva pois ja vasta nyt se sai siis pentukarvan, voi pikkusta. Koko koira muutti väriä paljon vaaleemmaks, eikä Mila oo enään esim. naamasta ollenkaan niin karvanen ja silmätkin näkyy :) Lähdettiin siitä suoraan yhdessä Milan kanssa tallille kuvaaman Hubbea, mutta oikeestaan en ottanutkaan yhtään kuvia kun meni kaikki aika ton pikkusen kanssa, tallilla kun oli vaikka mitä pelottavaa.

Tiistaina kun tulin tallille, listassa luki Henriika - Cabu. Siis mitä ihmettä.. Pieni epätoivo valtas mut, kesällä menin kerran Cabulla ja meni noh, ei niin hyvin. Olin kuitenkin ihan hyvällä fiiliksellä menossa kokeilemaan, nyt kun mulla on mun oma opettaja niin ehkä menis paremmin. No eipä mennyt. Mun mielestä Cabu on tosi vaikee ratsastaa, ja arvostan kyllä suuresti henkilöitä jotka osaavat sillä mennä... Vaikeena mä pidän sitä sen takia, koska en oo vaan ikinä onnistunut ratsastamaan sitä kevyeks kädelle jolloin lopputuloksena koko tunti on yhtä vetokisaa hevosen kanssa - jonka se hevonen tietysti aina voittaa. Käynti oli ihan ok aina välillä, ravi oli vähän huonompaa ja laukka kaikista huonointa. Laukassa ekaan suuntaan mun kädet oli jo ihan loppu, kun niitä puolipidätteitä piti ottaa ihan silleen reippaasti, vaikken saanut niitä siltikään tehoamaan... No, tossa ainakin hevonen jossa on haastetta mulle! :D Ja eikös noista vaikeista tunneista opi just eniten. Oli haastavaa, ja vaikkei onnistunut niin oli ihan kivaa. Ehkä sitten ens kerralla jollain muulla hepalla, katsotaan :) Toivoisin vaan niin paljon että Victorin jalka tulis kuntoon, ois niin mahtavaa..
Me Cabun kanssa kesällä.

Nyt en ookkaan muuta kirjottamisen arvosta tehnyt. Eilen olin tallilla mutta eipä siinäkään mitään erikoista.Sitten vähän asiaa mun puhelimesta jooo heh. Sain vihdoinkin tohon kotinäppäimeen ton timantin, oon ettiny tollasta jo varmaan yli vuoden! Oon nyt myös elänyt aika paljon ilman tota puhelinta, joten on tullut todistetuks että mun kohdalla puhelinriippuvuus on ihan valetta koko juttu. Maanantaina unohdin puhelimen koululle, ja eilen unohdin sen kotiin. Ja en oikeestaan edes tarvinnut sitä sillon kun se oli jossain muualla. Mihinköhän mä sen seuraavaks sitten unohdan, heh..



perjantai 5. syyskuuta 2014

Tallipäivä

Tänään mulla oli korvaustunti. Oli pitkästä aikaa oikeesti hyvä sää pääsin vielä aikasin koulusta, joten mikäs sen parempaa. Koko päivän mulla oli vaan ollut sellanen tunne että mä ihan varmasti meen joko Dresmanilla tai Petruksella. Vaikken ikinä oo edes Petruksella mennyt niin silti musta vaan tuntu että meen sillä tänään, outoa kieltämättä :D Ja niinhän mä sitten meninkin. Olin tosi innoissani lähdössä kokeilemaan, etenkin kun tiistaina puhuin että haluaisin pitää vähän taukoa Dresmanista, joten tässä sitä nyt sitten on. Alkukäynneissä mulle selvis että reippa ei näytä olevan Petruksen suurimpia ystäviä, mä ihan vaan koskin raipalla ja se tais vähän säikähtää sitäkin :D Tunti meni ihan hyvin, Petrus vaikutti tosi mukavalta hevoselta. Laukassa opettaja kommentoi että "jos saisit sitä laukkaa vähän pyörimään enemmän niin saisit sen jalankin rennoks alas" mietin että mitä ihmettä, mun jalkahan on ihan rento ja alhaalla, häh? Siltä se tuntu. Nyt kun kuvista kattoo niin se jalka oli oikeesti kaikkea muuta kuin rento ja alhaalla, oho.. Petrus myös reagoi helposti tasapainoon. Yhdessä siirtymisessä horjahdin vahingossa vähän eteen ja koko hevonen stoppas ihan samantien. En ehkä saanut hirveesti juttuja toimimaan, mutta ei se haittaa. Toihan oli vasta meidän eka kerta yhdessä :)





Otettiin myös jotain kuvia Cinderellan kanssa. Huomasin muuten etten oo jostain syystä laittanu noita mun ja Sintin pari viikkoa sitten otettuja kuvia yhtään, joten laitan niitäkin pari. Sintti on mun mielestä tosi kuvauksellinen hevonen, siitä saa aina hienoja kuvia :)


En kestä, miten hevonen voi näyttää noin hölmöltä! :D







keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Epäonnistuneet mutta ihanat synttärit

Lauantaina tosiaan oli se kauan odotettu päivä.. Synttärit! Toi on vaan oikeesti mulle aina vuoden kohokohta. Esim. joulusta en niinkään välitä mutta synttärit on ihan parasta. Oon nyt viimeiset kolme vuotta pitänyt synttäreitä ihan silleen "kunnolla" ja siitä vaan tulee aina niin hyvälle mielelle kun niin moni tulee paikalle vaan sua varten ja juhlimaan sua. Kun saa lukea korteista kaikkia ihania juttuja ja huomata että hei, joku ihan oikeesti taitaa välittää musta vaikkei aina välttämättä siltä tuntuiskaan. Tänä vuonna pidin synttärit kotona toisin kun aikasemmin. En usko että kovinkaan moni jaksaa lukea koko juttua noista melko mielenkiintosista juhlista, mutta se on vaan fakta että ne epäonnistu suunnitelmasta ellei nyt täysin niin aika pahasti. Muutama ihminen selvästi teki kaikkensa sabotoidakseen ton päivän. Lopulta paikalla oli poliisin lisäks varmaan yli 30 kutsumatonta vierasta. Eipä siinä mitään, itsehän mä ne poliisit jouduin kutsumaan. Kun sitten lopulta päästiin juhlimaan sillä oikeella kutsutulla porukalla niin oli ihan huippu hauskaa. Oli niin kivaa, ja oon tosi onnellinen että edes loppuilta onnistu, vaikka mua harmittaa vieläkin se alkuilta. Jotkut ei vaan ymmärrä, että toiset saatto odottaa tota päivää, mutta silti he yrittivät pilata sen. Kiitos vielä kaikille jotka tulitte, ootte mahtavia <3



Huom. lasissa siis ihan limua ;)



Sunnuntaina kun herättiin niin olo oli aivan kamala. Ja en nyt tarkota sitä mitä jotkut ehkä ajattelee, vaan ihan flunssan kannalta .. Olis se tietenkin pitänyt arvata kun tollasessa pikkumekossa pomppi siellä ulkona vaikka kuinka kauan. Oon nyt ollut koko viikon enemmän tai vähemmän flunssanen, onneks on nyt jo vähän hellittäny :) Koulussakin on ollu vaan pakko sinnitellä, en oikeesti uskalla olla pois koska pelkään että mut potkitaan kursseilta tai jotain muuta kamalaa! :D
Harmittaa laittaa aina näitä vanhoja kuvia.. :( Mutta eipä ollut kuvaajaa tälläkään kertaa.
No, eihän elämä pelkkää juhlaa ole niin palataanpa arkeen ja hepparintamalle. Viime tunnilla menin - kenelläs muullakaan kuin Dresmanilla. Ennen tuntia olin jo vähän "voi ei, joko taas" fiiliksillä turhautuneena kun muistin miten huonosti viimeks meni. Mielessä oli vaan se, että nyt kun on joka tunti mennyt aina edellistä huonommin niin mites sitten tällä kertaa. Dresman tavalliseen tapaansa kuitenkin yllätti positiivisesti. Tehtävänä meillä oli kulmankatkaisijat joilla pätkä väistöä, siitä laukannosto ja sivun lopussa ympyrä. Etenkin laukannostot aiheutti meille, tai no mulle vaikeuksia. Oon siinä vaan niin pirun huono. Ja kun tiedän että oon huono siinä, välttelen sitä nosto tilannetta ja ihan liian usein vahingossa ajan hevosen laukkaan. Tunnin jälkeen puhuinkin tästä opettajan kanssa ja hän lupas onneks että voidaan harjotella sitä. Mua inhotti pyytää että voitaisko harjotella sitä, koska vihaan tilanteita joissa joudun kohtaamaan ongelmani. Nyt mun oli kuitenkin pakko myöntää se ja ehkä mä vielä joskus osaan, toivotaan! Harjotusta kyllä vaatii, se on varma. Mä oon kuitenkin valmis opettelemaan. Tunti meni kuitenkin ihan hyvin ja lopussa tuli ihanan rentoja pätkiä, hieno Dresman! Mä mielellään kuitenkin jo vaihtaisin ratsua, Dresmanilla oon kuitenkin nyt mennyt suunnilleen koko loppukesän ja kaikki syksyn tunnit. Harmittaa ihan suunnattomasti että Victorilla on nyt se jännevamma, just mun tuuria että kun haluisin sillä kovasti mennä niin se on saikulla. Toivon niin paljon että Victor tulis nopeesti kuntoon.

Tänään tulin heti koulun jälkeen kotiin nukkumaan, koska olo oli taas sen verran flunssanen etten uskaltanut tallille mennä. Toivotaan että perjantaihin mennessä oisin terveempi..