Positiivinen yllätys

Hugo syksyllä

Hugo? Enhän mä nyt Hugolla voi mennä? Siis täh? Olin tosiaan lievästi sanottuna hämmentynyt kun kuulin mikä hevonen mulle oli jaettu, tai tässä tapauksessa oikeestaan poni! :D Menin Hugolla n. 5 kertaa syksyllä ja voi kuinka mä rakastuin siihen silloin. "Ihan täydellinen, Hugo on niiin paras lepuskista" kuului mun sanavarastoon usein silloin. Noh, meni kuukausi, toinenkin, meni puoli vuotta enkä ollut mennyt Hugolla ollenkaan sen jälkeen enään. Silti jos joku kysyi, kuka on mun lemppari niin vähän epäröiden sanoin aina että no Hugo. Viime aikoina Hugolla on ollut ongelmana tunneilla se, että se alkaa vaan jäkittämään, pysähtyy. Se olikin yks syy miks en uskaltanut pyytää sitä uudestaan. Entä jos se alkaa mulla tekemään niin? Pelkäsin sitä, että jos mullekkin käy niin, unohdan sen "vanhan Hugon" ja en tykkääkkään siitä enään. Luotin täysin siihen mitä itse näin sen muilla tekevän ja sen, mitä kuulin muilta.

Hugo syksyllä

Sitten listassa lukeekin mun perässä Hugo. Olin 100% varma että ponit on nähty ja koettu mun kohdalta lepuskissa, enkä niillä enään ikinä tulis menemään. Ensimmäiset ajatukset oli heti, että eikös Hugo oo aika pieni ja mä kuitenkin aika pitkä... Pelkäsin vieläkin ettei se olisi enään se vanha Hugo. Lopulta siinä harjaillessa ponia tajusin että sehän on varmaan isompi kuin Rudolf, ja leveempi ainakin. Unohdin sitten kaikki ennakkokäsitykset ja olin mä oikeesti tosi ilonen kun sain mennä Hugolla. Koitin ajatella, että se on se sama poni kuin syksylläkin, usko nyt.

Alkutunti oli ihan hirveetä. Poni liikkui niiiin hitaasti ja tuntui, että jos vähänkin yritän tehdä ohjalla jotain niin se vähäinenkin vauhti tössää heti siihen. Ravi oli jo huomattavasti parempaa. Kerran meille kävi se, mitä olinkin pelännyt. Poni jäkittää paikalleen jos antaa raippaa. Selvittiin siitä tosin helpommin mitä kuvittelin. Noh.. Vielä olikin se "pahin" jäljellä, nimittäin laukka. Siinähän se vasta jäkittääkin. Olin suunnilleen jo kuvitellut mielessäni mitä tulee tapahtumaan, "kohta kun nostan laukan niin tää poni pysähtyy tähän enkä lopulta varmaan saa laukkaa pyörimään ollenkaan". Kävikö noin? No eipä tosiaan. Laukka pyöri törkeen hyvin, mitä nyt muistaakseni kerran tuli sellanen pysähtyminen mutta siitäkin päästiin helposti eteenpäin, ei oikeestaan ollut edes mitään ongelmia. Ajattelin vaan, että ei tää voi mennä näin hyvin, ihan varmana sit toisessa kierroksessa tapahtuu jotain hirveetä. No tapahtuiko? Ei. Meni vielä paremmin. Hugo laukkas suurimman osan ajasta ihan omalla moottorilla ilman mitään pysähdyksiä, opettajan mukaan oikein tyytyväisen näköisenä. Loppuravit meni myös niiiiin hyvin! Poni liikkui toosi kivasti ilman mitään patisteluja, olin niin iloinen.

Ilme oli kyllä niin epävarman näkönen että huhhuh! :D

Jos saan mennä Hugolla uudestaan, niin jään kyllä korjaamaan omaa asentoa siellä selässä ja ehdottomasti sitä tuntumaa suuhun. Jäin liikaa keskittymään pelkästään vauhtiin enkä keskittynyt melkein ollenkaan muotoon tms. Mutta mitäs tästä opin? Ei pitäis aina vaan uskoa muita ja sokeena katsoa miten muilla menee, kun itse saattaa tehdä asiat eri tavalla. Eikä se mun mielestä edes ollut mitenkään hirveesti erilainen mitä viimeks, ehkä muutaman kerran pysähty, mutta sekin oli tosi helposti korjattavissa. Ehkä Hugolla oli eilen hyvä päivä? ;) Mutta ekaa kertaa päästiin meidänkin tunnilla nyt menemään kentällä, jeejee! :)

ihana laatu näissä - Nellyn kamera mysteerisesti katos (jäi kotiin ?;)) ja laadun takaa mun puhelin <'3

Tänään käytiin muuten katsomassa sitä koiraa, ja nyt se on virallisesti

varattu meille ! :) Enään 5 viikkoa niin meilläkin on ihana pikkukoira <3

Mutta hyvää pääsiäistä kaikille ! <3