Kovaa treeniä ja kisoja

En ookkaan nyt kesällä kauheesti puhunut heppailuista. Oon pystynyt treenaamaan paljon enemmän, mitä muuten, kun on koulua. Kesän aikana oon myös päässyt paljon eri opettajien tunnille, mitä oon pitänyt ihan super hyödyllisenä. Kumpa ois useemminkin tällanen mahdollisuus! Oon myös tutustunut kahteen mulle uuteen treenikaveriin, Cinderellaan ja Felixiin. Toki mukaan on mahtunut myös vanhoja tuttuja. Kesäkuussa menin yksittäisiä tunteja jonkun verran, mutta jouduin myös perumaan niitä jonkun verran koulun takia silloin. Ratsuina mulla oli muistaakseni ainakin Felix, Cinderella, Hovihar ja olikohan Josefinekin. Ei niistä kuitenkaan enempää, kivoja oli kaikki tunnit!

Tällä viikolla olin ma-to estekurssilla, ja oli kyllä ihan huippu kivaa taas. Saatiin taas toivoa hevosia, ja kun tiesin, että Victor on pois käytöstä niin toivoin vaan jotain, jolla on eteenpäinpyrkimystä. Kun sitten näin, että meen Cinderellalla, niin olo oli vähän sellanen wow, mitä ihmettä. Oon aina pitänyt sitä mulle aivan liian vaikeena ja hienona hevosena. No, vaatihan se toki tasaisen tuntuman ja tosiaan sitä mun toivomaa eteenpäinpyrkimystä löytyi välillä vähän liikaakin. Meno ei kuitenkaan ainakaan mun mielestä mennyt liian villiksi tai hallitsemattomaksi. Koko kurssi sujui meillä ihan huippu hyvin, meillä oli muutama kerta, missä arvoitiin ratsastusta ihan pöytäkirjankin muodossa, niin oikeestaan meille ei sanottu mitään varsinaista miinusta. Oli vaan sellasia pikku juttuja, niinkun vaikka se, että istun välillä vinossa tms, mutta olin ihan huippu ilonen kaikista kommenteista, mitä saatiin! "Näyttää jo ihan esteratsastukselta!" "Cinderella on tosi vaikee hevonen, mutta saat näyttämään sen niin helpolta" "Sovit Cinderellalle tosi hyvin, ootte ihana pari". Tosi kauniita sanoja kyllä saatiin viikon aikana. En kuitenkaan tarkoita, että me oltais jotenkin täydellisesti menty. Mulle tuli vaan niin hyvä mieli, ja motivoi hurjasti jatkamaan kun kuulee jotain positiivista.

Ei Cinderellan kanssa mitenkään helppoa ollut, mutta oli ihan huippua, että sain mennä sillä nyt tämän kurssin. Luottamus meidän välillä kasvoi suuresti, kun opittiin tuntemaan toisiamme :)

vähän tyhmää laittaa kuvia estekurssilta, kun ei ole kunnollisia hyppykuvia

Perjantaina oli sitten kesäkisojen ensimmäinen päivä, estekisat nimittäin. Me lähdettiin Cinderellan kanssa rohkeasti kokeilemaan taitojamme 60cm luokkaan. Meillä oli super onnistunut kurssi takana, niin odotin tosi innolla noita kisoja. Ajattelin, että kerrankin mulla ois hyvä mahdollisuus ratsastaa onnistunut rata!

No joo, verkka olikin sitten täysi katastrofi. Ei kauheesti naurattanut enää siinä vaiheessa, kun hevonen sinkoilee kentällä vieden mua kun märkää rättiä. Vaikka verkka oli nyt vähän mitä oli, niin meidän rata alkoi kuitenkin ihan hyvin. Mun piti vaan varoa, etten päästä C:tä menemään liian kovaa. Tiesin, ettei se kiellä, eikä myöskään tiputa, joten jos mä vaan saan sen tuotua esteille, niin kaikki menee hyvin. Perusradan toiseksi viimeiselle esteelle tultiin sitten ihan järkyttävässä vauhdissa ja ihan vinolla tiellä, niin siihen se sitten tyssäsi, ja tuli kielto. Se tie kun oli oikeesti ihan tosi vino, ja ihan mun mokan takia. Suoralla tiellä päästiin yli hyvin, mutta eihän me uusintaan päästy sitten. Mua harmitti, ärsytti, suututti ja itketti kun olin niin hurjan pettynyt. En ois tietysti saanut odottaa mitään ihmeempiä, kun Cinderella ei oo aikaisemmin kai ollut Leppävaarassa kisoissa, ja muutenkin kun ei se ihan niitä helpoimpia hevosia ollut. Moni tuli tsemppaamaan vielä päivän aikana, mutta ei se mua lohduttanut yhtään, kun olin vaan sitä mieltä, että toi oli multa ihan älyttömän typerä virhe, ja oon vaan pettynyt suoritukseeni kun tiedän että oltais pystytty parempaan.

Masentavan perjantain jälkeen oli onneksi jäljellä vielä lauantai ja koulukisat! Sain sinne Hoviharin, jota olin toivonutkin. Rata oli helppo, sama minkä menin Dresmanin kanssa viime vuonna. Toivoin niin, että onnistuisin tällä kertaa, kun meni ne esteet ihan pilalle. Verkka meni mun mielestä jopa ihan hyvin! Mitä nyt Hovihar oli toki vähän kuumana siellä, ja sain tehdä töitä, että saan sen rentoutumaan kunnolla. Radalle menin kuitenkin suht hyvissä fiiliksissä, eikä mua kyllä jännittänyt yhtään. Rata itsessään meni ihan hyvin, ainut vaan, että heppa oli tosi jännittynyt. Siis todella jännittynyt. Sehän sitten vaikuttikin kaikkeen muuhunkin, eikä ne pisteet mitkään kovin hyvät olleet. Mun mielestä se rata ei edes ollut paha, mutta lopullinen masennus iski kun näin pöytäkirjan. Prosentit oli 59,7, mikä ei nyt sinäänsä mikään super huono ole, mutta tiedän että ois mennyt niin paljon paremmin, ellen ois taas kerran tehnyt ihan typeriä virheitä. Ja toki se hevosen jännittyneisyys verotti meiltä paljon pisteitä. Myöhemmin sain sitten kannustuspalkinnon, ja kuulin että tuomari oli kehunut, että hyvin ratsastettu jännittynyttä hevosta. Tuli edes vähän parempi mieli, kun jotkut tsemppas ja sanoi hyviä asioita mun radasta. Oli silti vähän huono fiilis omasta suorituksesta.

lauantain huikea kuvasaldo...

Mulla oli vaan liian suuret odotukset. Ois pitänyt ajatella realistisemmin, etenkin Cinderellan kanssa. No, nyt vaan hurjasti lisää treeniä! Yhdet kisathan nää vaan oli. Loppukesästä mulla on onneks vielä enemmän hikistä treeniä luvassa, mahtavaa siis. Mulla oli kuitenkin ihan huippu hepat, jotka hoiti homman kotiin tälläkin kertaa. Kunpa saisin näillä jatkaa, ois mahtavaa! Ja toki molemmista suorituksista löytyi paljon pikku juttuja, mistä voi olla tyytyväinen :) Nyt vaan lisää treeniä, ja seuraavia kisoja kohti!